Siirry pääsisältöön

Tuliaisia Ruotsiin

Olen hankkinut upean Sukupolvien silmukat-kirjan (Maahenki 2014), johon on koottu upeita karjalaisia neuletöitä. 


Olen neulonut kirjoneulelapasia jonkin verran, mutta työn haasteellisuuden vuoksi niitä tulee tehtyä harvoin. Mulla on nimittäin työmatka Ruotsiin edessä ja tapaan ihania ruotsalaisia ystävättäriäni. Olin aiemmin neulonut heille villasukkia ja näistä he olivat ilahtuneet kovasti. Nyt olen ajatellut yllättää ystävättäriäni lapaslahjoilla. Lahjavarastossani on jo muutamia lapasia odottamassa käyttöä ja päätin vielä tehdä Elonkorjuu-lapaset. Lankalaatikostani löytyi sopivat langat, Handun ohuet sukkalangat.




Ohje: Elonkorjuu (Sukupolvien silmukat)
Langat: Handun sukkalangat
Puikot: 2,5

Nämä värit, oranssi ja graniitinharmaa synkkaavat yhteen oikein hyvin! Neulomisen aikana mun piti muistaa, että pitkiä langanjuoksuja kannattaa sitoa säännöllisesti ja katsoa, ettei silmukat veny liian löysiksi tai kireiksi. Opin myös sen, ettei kannata neuloa myöhään yöllä, sillä hyppäsin helposti yhden tai kahden rivin yli. Aamulla virheet huomattiin ja mun ei auttanut muuta kuin purata muutamia rivejä ja neuloa uudestaan (aargh!). Huomasin, että kannattaakin ostaa ohuempia puikkoja (2 ja 2,25), koska kirjoneuletöissä on paljon enemmän silmukoita kuin tavallisesti. Loppujen lopuksi kirjoneuletyöt eivät ole niin vaikeita. Täytyy kuitenkin sanoa, että karjalaiset (ja muutkin) olivat niin taitavia!

Katsotaan sitten, mitä ruotsalaiset ystävättäreni niistä sanovat :-)

Kommentit

  1. Mukava huomata, että kirjan malleja on ryhdytty neulomaan siellä täällä. Kirjaa tehdessämme havaitsimme, että entisajan mallit oli neulottu ohuista langoista ohuilla puikoilla. Itse käytimme vähän paksumpia lankoja, mutta ohuita puikkoja. Näin pyrimme säilyttämään neuleiden kuvioissa mahdollisimman alkuperäisen tunnelman.

    Valitsemasi värit sointuvat oikein hyvin yhteen. Hieno tuliainen Ruotsiin, varsinkin, kun alkuperäinen lapanen on Nordiska Museen kokoelmissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos kommentistasi! Tässä voin lausua teille tekijöille lämpimät kiitokset upeasta kirjasta. Teosta on aina nautinnollista lukea uudestaan ja uudestaan. Olen itse alkanut kiinnostua Karjalan kirjoneuletöistä, sillä äitini suku on peräisin Karjalasta ja Viipurista. Nyt mietin, mitä seuraavaksi tekisin. Valinnanvaraa on paljon!

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Täydellisen villapaidan metsästys

Ilahduin, kun Novita alkoi myydä suomenlampaan villalankoja pari vuotta sitten. Kun nämä Suomivilla-kerät olivat poistomyynnissä, niin mulle, pienelle maailmanparantajalle tuli hätä: halusin niille hyvän kodin. Älkää kysykö miksi :) Mielessäni oli jokin simppeli villapaita, kuten aina, ja etsin sopivaa ohjetta jonkin aikaa. Lopulta rohkenin tekemään paidan itse ja aloitin ylhäältä alas. Jouduin toki purkaamaan työni pari kertaa, mutta paksulla langalla neulominen oli kuitenkin nopeaa, joten purku ei haitannut. Kun vartalo-osa oli valmis, huomasin vartalon keskellä värieroja. Voi ei, en muistanut katsoa kerien eränumeroita! Harkinnan jälkeen päätin, etten purkaisi ja neuloisi uudelleen, koska joidenkin mukaan eroja ei oikein huomaa heti.  Kirjoitin ohjeen muistiin, mutta tätä voi, ilman muuta, edelleen kehittää ja muokata. Mielestäni rintaosan kohdalla kannattaa tehdä lyhennettyjä ja pidennettyjä kerroksia, jotta pusero tasaantuu kauniisti. Tällä kertaa en tehnyt. Villapaita lähtee mini

Merikarhun Cousteau-pipo

Olen neulonut lukuisia myssyjä miehelleni. Hän ei oikein jaksa innostua löppömyssyistä, vaikka mä itse käytän niitä oikein mielelläni. Syy selvisi, että mieheni tykkää tiukoista resoripipoista ja hän oli haaveillut pitkään punaisesta Cousteaun piposta. Veneilyssä hyvä myssy pysyy hyvin päässä ja leudoilla ilmoilla myssyä voi kääriä pikkumyssyksi, ettei tule kuumaa. Mieheni ei myöskään pidä kutittavista villamyssyistä. Snurre-lankakaupassa näin pari Cousteau-pipomallia. Ne oli neulottu ihanan pehmeästä Lamana Cusco -alpakkalangasta ja väri olikin oikea punainen. Kauppias Anne kertoi, että ohje löytyy netistä. Ei muuta kuin lankojen ostoon ja etsimään ohjetta verkosta! Josko tässä on se mieheni unelmapipo...! Aloitin 120 silmukalla pyöröpuikoilla (4 mm), mutta 6 cm:n resorin jälkeen totesin, että siitä tulisi liian iso ja purin työn. Aloitin uudestaan ja 100 silmukalla. Piposta tuli tosi hyvä! Ei mennyt enempää kuin noin 75 grammaa. Kavennukset ovat jopa kauniita.

Kaisan perussukat

Olen neulonut tällä ohjeella monet sukat. Kehittelin sukkaohjetta siten, että sukat olisivat aivan napakoita eivätkä löysiä. Eilen sain ystävältäni iloisen viestin ja siinä hän kiitti lahjasukista, ja että ne ovat oikeasti saapassukkia. Talvi- ja kumisaappaissa nämä sukat eivät hankaa esimerkiksi ikävästi kantapäitä ollenkaan. Tätä ohjetta voi soveltaa vapaasti, vaikka pidentämällä varsia, vaihtamalla kantapää- tai kärkimallia (esimerkiksi nauhakavennusta).  Koko: 38-39 Lanka: 100 g ohutta fingering-vahvuista lankaa, esimerkiksi Louhittaren Väinämöinen, Lang Jawoll tai Novitan Nalle Puikot: 2,5 Luo 64 silmukkaa ja neulo 2 o 2 n –joustinneuletta 40 kerrosta. Kavenna yksi silmukka joka puikon alussa, yhteensä 4 silmukkaa. Jatka sileää neuletta 60 silmukalla 35-45 kerrosta. Siirrä ensimmäisen puikon silmukat neljännelle puikolle, yhteensä 30 silmukkaa. Aloita vahvennettu kantapäätilkku ja neulo 34 kerrosta. Sen jälkeen aloita kantapohjan kavennukset: neul