Kaisan villalangat

Ostin kasvivärjätyt suomenlampaan villalangat Fiskarsin markkinoilta alkusyksyllä. Kasvivärjätyt ovat väriltään melko haaleita ja niille on joskus vaikeaa keksiä sopivaa ohjetta. Olin aiemmin ihastellut Käsineitä kesästä talveen -kirjan Venla -lapasia ja ajattelin kokeilla, sopisivatko nämä värit lapasiin. Ohjeen mukaan silmukoita olisi yhteensä 56, mutta näillä sport-vahvuuksisilla lapaset tulisivat olemaan liian isoja. Sovelsin 48 silmukalla ja aloitin nirkkoreunalla.  Muokattu ohje: Venla-lapaset, Käsineitä kesästä talveen (toim. Clara Falk ja Kamilla Svanlund) Langat : kasvivärjätyt suomenlampaan villalangat Puikot : 3 Somat lapaset, tuumin ja päätinkin antaa nämä joululahjaksi taitavalle käsityöystävälleni, joka on jäähtyneen olkapään takia totaalisessa neulontalakossa (tämä on neulojan painajainen...).  Joululoma on alkanut ja voin vihdoinkin keskittyä muihin projekteihin kuin joulusukkiin ja -lapasiin. 

Blogissani on ollut hiljaista tänä syksynä. Työkiireitä riitti ja käsitöille oli jäänyt tosi vähän aikaa, vaikka neuloin tai virkkasin sitä ja tätä koko ajan. Sukkia, lapasia ja pipoja syntyi ja lähes kaikki ovat menneet joululahjoiksi, läksiäislahjoiksi ja hyväntekeväisyyteen. En viitsinyt tehdä postauksia jokaisesta (pienestä) käsityöstäni. Nämä kollaasit kertovat puolestani. Myönnän kyllä, että olen jotenkin laiskistunut bloggaamisessa ja Instagram taas on innostanut mua kauniiden ja kivojen hetkien kuvaamiseen. Sitä paitsi en tehnyt mitään jotakin uutta tai isoa projektia (kaapissa on kylläkin monta WIPiä ja ufoa odottamassa). Myönnän myös sen, että olen keskittynyt lähinnä lankojen keräämiseen ja uusien ohjeiden selaamiseen uskoessani siihen, että mulla on kohta aikaa neuloa... Do it-listani on toooosi pitkä! Noin kolmen viikon joululoma lähestyy ja toivon voivani tehdä isompia projekteja. Eräs villapusero on jo puikoilla ja hartiaosa on jo valmis. Veera Välimäen Color Affection o

Tänä syksynä kirjamarkkinoille on tullut monta, monta mielenkiintoista käsityökirjaa, että piti välilläkin hengähtää. Niitä olen saanut selailla, lukea ja katsella useina iltoina ja kirjannut malleja ylös Do it-listalleni. En tässä postauksessa ala arvioida jokaista teosta erikseen ja yksityiskohtaisesti, koska monet bloggaajat ovat jo tehneet hyviä kirja-arvioita. Kommentoin kuitenkin, jos jokin kirja kolahtaa mua suuresti tai jokin asia vaivaa mieltäni. Syksysato 2015  Neuleiden neljä vuodenaikaa ja Meite Muhu Mustrid   Kerä -lankakaupan pitäjä Jonna Hietala on kääntänyt tanskalaisen neulekirjan suomeksi. Monet ohjeet ovat mielenkiintoisia (esim. Robin ja Pine) ja useissa ohjeissa käytetään kahta eri Isagerin lankaa samanaikaisesti. Näitä Isagerin lankoja taas on saatavilla vain kahdesta kaupasta. Olisi hyvä, jos ohjeissa on myös muita lankavaihtoehtoja. Toisaalta tiheyden tarkistaminen auttaa neulojaa miettimään muita vaihtoehtoja. Valokuvat ovat kauniita ja se

Monet bloggaajat ovat tehneet mielenkiintoisia postauksia Suomen kädentaidot -messuista, joten mä tässä teen oman, henkilökohtaisen ja vapaamuotoisen postauksen eilisestä visiitistäni tapahtumassa ja koitan pohtia kokemuksiani vähän eri näkökulmasta.  Miksi juuri tätä suurtapahtumaa halutaan? Haluavatko käsityöystävät nähdä kaikkea kerralla, hakevatko he elämyksiä paikan päältä, tapaavatko he muita ystäviä vai kauppiaita vai minkä syyn vuoksi he lähtevät messuille? Kävin itse messuilla ensimmäistä kertaa viime vuonna ja yltäkylläisyyden jälkeen ajattelin, että menisin messuille seuraavan kerran vasta viiden vuoden päästä. Kammoksun nimittäin ihmispaljoutta, jonoja ja ostohysteriaa. Mutta tänä vuonna meninkin uudestaan Tampereelle... Aamukahvilla Tikkurilan juna-asemalla Ystävien kanssa on aina hauskaa mennä katsomaan, mitä käsityökivaa on tarjolla. Uudet ideat ovat aina tervetulleita (vaikka mulla aika ei enää riitä niiden toteuttamiseen...!). Käsityöyrittäjillä on muu

Monet tuntevat Kalastajan vaimon Beanie-myssyn ja sellaisia olenkin tehnyt pari kertaa. Rowan Angora Haze-lanka on tosi ihanan pehmeä. Käytössä myssyt löystyivät kuitenkin nopeasti ja kerran tuuli meinasi viedä piponi päästäni. Beanie-myssystä puuttui resori ja päätin "jalostaa" mallia kovaan käyttöön. Tässä on aika väljästi kirjoitettu ohje :-) Angoramyssy Lanka: Rowan Angora Haze (alle 25 gr) Ohje: kehitetty Beanie-myssy, oma ohje Puikot: pyöröpuikot ja sukkapuikot, 3 mm Luo 90 s ja neulo resoria (1 o kiertäen, 1 n *-*)noin 8 cm verran. Jatka sitten sileää neuletta, kunnes työ on noin 22-23 cm. Aloita kavennukset (ja vaihda pyöröpuikot sukkapuikkoihin jossakin vaiheessa): ensimmäisellä kierroksella kavenna joka 10 s välein, kolmannella kierroksella kavenna 9 s välein, 5. kierroksella joka 8 s välein ja kavenna sitten joka kierroksella samojen kavennusten kohdalla, kunnes puikoilla on noin 20 silmukkaa. Katkaise lanka ja pujota se neulalla loppujen silmukoiden läpi. Kiristä

Erään lukijan, Ninan, pyynnöstä tässä pari kuvaa Lukko-tapetista. Valitettavasti en ole löytänyt parempia kuvia, mutta toivottavasti nämä kuvat antavat jonkinlaisen kuvan tästä kauniista keltaisesta Lukosta. Poistan tämän postauksen sitten, kun Nina on nähnyt kuvat.

Olen aina hamstrannut Louhittaren luolan Väiskejä lähes kaikissa väreissä, koska ne ovat parhaita sukkalankoja. Kun Kerä alkoi myydä Väiskejä nimikkoväreissä, niin olin myyty! Pinkki, sinapinkeltainen ja harmaa ovat nimittäin lempivärejäni. Louhittaren luolan Väinämöistä (100 g) Kerän omissa väreissä Sukkamallia piti etsiä pitkään, sillä värikontrastit olivat niin vahvoja, etteivät esimerkiksi palmikot tulisi esille oikein hyvin. Kerä-putiikki kertoi kesän alussa, että Pehmeitä paketteja -blogissa oli hieno sukkapari, joka oli neulottu just tämänvärisestä langasta ja kävin katsomassa ko. blogia. Kas, Zigzagular Socks -malli oli loistava valinta! Kiitos sulle, Sannalle tästä hienosta vaihtoehdosta! Neuletyö oli jopa mukana Norjan reissulla. Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen   Malli: Zigzagular Socks Puikot: 2,5

Näin Aranami-huivin Titityy -putiikissa ja tuumin, että tekisin samanlaisen. Holst Garn Coast -lankavalikoimassa on herkullisia värejä ja oli vaikeaa valita viisi eri väriä, jotka sointuisivat yhteen hyvin Aranami-huivissa. Viides väri vaihtui kuitenkin myöhemmin siniseksi työn edetessä. Aloitin urakan joskus kevättalvella (vai olisiko se ollut viime vuonna?!) työkaverini kanssa lukemalla englanninkielistä ohjetta. Jokaisen väriraidan palat neulottiin yksittäin yhteen raitojen kanssa. Täytyy myöntää, etten lukenut ohjetta tarkkaan. Tajusin myöhemmin, että tässä olisi paljon päättelemisiä... Työkaverini sai omansa valmiiksi ajat sitten.  Työkiireitten takia työni seisoi pöydällä aika pitkäksi ajaksi ja viimeisen raidan kanssa piti miettiä, miten se tehtäisiin. Vasta kesälomalla tartuin keskeneräisiin projekteihin ja Aranami valmistui vihdoin. Ennen lankojen päättelyä huuhtelin huivin haaleassa vedessä (siihen oli lisätty vähän villapesuainetta) ja kuivutin sen. Päättelyurakan j

Näin Kotivinkin huppariohjeen ja ajattelin, että voisin neuloa samanlaista joko itselleni tai vaikka tyttärelleni. Löysin Louhittaren luolan Lemminkäinen -silkkilangat Titityystä ja päädyin tummansiniseen. Aloitin työn, mutta työkiireiden ja muuttorumban myötä en jaksanut innostua työstää hupparia. Silkkilanka on sitäpaitsi joustamaton ja välillä piti olla tarkka, ettei silmukat tipu vahingossa puikoilta. Työ meni, kuten tavallisesti, kaappiin marinoitumaan jonkin aikaa. Kesti tovin, kunnes kesän alussa päätin, että ufot saataisiin valmiiksi ennen uusia projekteja. Jostakin syystä huppari ei enää sytyttänyt mielenkiintoani ja päätin muokata sitä kesätopiksi. Sen valmistuttua huuhtelin, kuivatin ja pingotin . Väri lähti tosi paljon haaleassa vedessä, mutta onneksi toppi pysyi edelleen tummansinisenä. Voi luoja, miten kevyt toppi onkin! Ajattelin käyttää sitä tulevallani työmatkallani ja toppi voi toimia hyvin esimerkiksi jakun alla.  Lanka: Louhittaren luolan Le

Mökillämme on lukuisia keskeneräisiä käsitöitä odottamassa seuraavia inspiraatioitani. Yksi keskeneräisistä töistä on jopa 17-vuotias... Katselin sitä tovin ja päätin, että tämä tilkkutyö saa valmistua TÄNÄ KESÄNÄ. Kerron tästä lisää myöhemmissä postauksissani.  17-vuotias UFO  Kävin sitten mökin yläkerrassa penkomassa kankaita tätä projektia varten ja löysin toisen keskeneräisen tilkkutyön laatikosta. Hitto, olen varsinainen mestari jättämään työt kesken ja aloittamaan uudet työt! Olin aiemmin intohimoinen tilkkuilija, kunnes hurahdin neulomiseen. Ompeleminen on kyllä kivaa, muttei ompelukonetta voi aina ottaa mukaan esimerkiksi työmatkoille :-D. Ompelukone oli sitä paitsi myös rikki jonkin aikaa ja se oli yksi syistä, etten ommellut mitään vähään aikaan. Nyt on kone korjattu.  Tässä toisessa tilkkutyössä oli neljän neliön blokkeja jo valmiina ja innostuin yhdistelemään niitä paloja yhteen. Vanua ja vuoria sinne tänne. Nyt on tämä soma peitto valmis. En keksinyt, kelle peitto olisi vo

Monet käsityöbloggaajat olivat hehkuttaneet Mekkotehdas aikuisille -kirjaa. Eipä ihme. Ostin kirjan siinä mielessä, että voisin kokeilla ompelemista pitkästä aikaa. Vaatteiden teko ei ollut parhaita puoliani, vaikka harrastin vuosia sitten paljon tilkkutöitä ja teinkin lapsille verkkareita vanhoista collegepuseroista. Mekkotehdas aikuisille Tutkiskelin mekkomalleja ja päätin alkajaisiksi kokeilla Selman mekko B:ta. Petikon Eurokangas-kaupan valikoima oli yllättävän vaatimatonta, mutta olisiko kauppa lopettamassa toimintaansa tai muuttamassa taas ja siksi kankaita oli vähän. Ajattelin, että voisin aloittaa edullisesta ohuesta puuvillakankaasta ja mun ei tarvitsisi harmitella ostostani, jos mekon teko epäonnistuu.  Vaikka ohjeet ovat helppolukuisia, mutta silti perusompelutaito on kuitenkin välttämätön. Olen aina vieroksunut poimutus- ja päärmehommia, mutta olin kuitenkin selviytynyt niistä tyydyttävästi. Tajusin tässä projektissa, miten tärkeää kankaan silittäminen olika